Kopio Niini 60 vuotta

SUOMI 100 – KOPIO NIINI 60 VUOTTA

Kun Suomi juhlii vuonna 2017 sataa vuottaan, juhlimme Kopio Niinillä myös pyöreitä. Kopio Niini on kuudessakymmenessä vuodessa kasvanut Niinin perheen kotonaan pyörittämästä valokopiolaitoksesta monipuoliseksi ja uudistuvaksi painotaloksi, joka on kautta vuosien löytänyt innoituksen uudistumiseensa ja kasvuun omien asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Monet asiakkaistamme ovatkin kulkeneet mukanamme jo vuosikymmeniä.

Tänä päivänä meitä on jo 130 alan ammattilaista, jotka palvelemme ylpeinä yli 6000 asiakastamme sekä Suomessa että Virossa. Olemme edelleen kokonaan perheen omistama yritys – Kopio Niiniä rakentamassa jo kolmannessa polvessa.

50-luku

Kopio Niinin tarina sai alkusysäyksen rintamamiestalobuumista

Sodan jälkeen 50-luvulla Suomessa vallitsi asuntopula ja yksi tärkeimmistä tavoitteista oli asuttaa sodan takia kotinsa menettäneet ihmiset ja kaupunkeihin muuttajat. Sarjatuotantoon ja omatoimirakentamiseen sopi hienosti uusi innovaatio: rintamamiestalo.

Rintamamiestalot antoivat sysäyksen myös Kopio Niinin synnylle. Ensimmäiset asiakkaat olivat rintamamiestalojen suunnittelijoita ja muita rakennusalan ammattilaisia. Jälleenrakentamisen aikana kopiopalveluille oli kysyntää. Alkutaipaleella yritys toimi Eilan ja Veikon kotona Helsingin Merikadulla. Isä ja äiti kannustivat lapsiaan työntekoon ja työtä tehtiinkin koko kuusihenkisen perheen voimin. Kopioiden leikkaamisen ja taittamisen lisäksi lasten hommaa oli erityisesti tsuppaus, jota tehtiin koulun ohella bussilla kaupunkia ristiin suhaten.

Ensimmäinen valokopiokone puksutti 2 metriä minuutissa (Nykyisin nopeus jopa 23 metriä minuutissa)

Veikon varsinaisella työpaikalla, Rautatiehallituksen kopiolaitoksella, oli erikseen kopioiden valotus- ja kehitysyksiköt. Valotuksen jälkeen laitettiin suojalasit silmille ja siirryttiin erilliseen ammoniakkihuoneeseen kehittämään kopioita. Veikon omaan yritykseen hankkima ensimmäinen oma kone oli niin moderni, että kehitys ja valotus olivat samassa koneessa. Rakennuspiirustukset piirrettiin käsin piirustustikkuja ja piirustuslautoja hyödyntäen. Rakennusten planssikuvat olivat suuria ja niitä piti taittaa käsin, jotta ne sai sovitettua mappeihin. Veikko keksi, että piirustuksia voi taittaa monta kuvaa päällekkäin. Perheen lapsia opetettiin taittamaan viittä-kuutta kuvaa päällekkäin, mikä nosti Niinin valokopiolaitoksen tuotannon nopeuden kertaheitolla seuraavaan luokkaan.

Eka valokopiokone
Eka valokopiokone
Jana
60-luku
Lähettiautot
Eila Niini

Silakoiden ansiosta tuotanto siirtyi pois kodin olohuoneesta

Niinien yläkerran naapureita häiritsi Niinien silakkalootan haju. Sitä syötiinkin usein, sillä silakka maksoi alle markan kilo. Vuoden verran Eila ja Veikko etsivät uutta silakkaystävällistä asuntoa. Asuntojen hinnat nousivat Helsingissä kovaa vauhtia, eikä uutta kotia ollut helppoa löytää.

Uusi asunto löytyi lopulta Meritullinkadulta Helsingin Kruunuhaasta. Kruununhaasta löytyi myös uusia asiakkaita: pieniä arkkitehtitoimistoja ja rakennuspiirtäjiä. Näistä ajoista on peräisin Niinin asiakaslähtöinen suhtautuminen perheyrityksen pyörittämiseen. Asiakkaita tavattiin kasvokkain ja kuulumisia vaihdettiin. Arkkitehdit ja piirtäjät näyttivät mielellään Eilalle suunnitelmiaan. Saattoivatpa jopa muuttaakin niitä Eilan neuvojen mukaan.

Hoechst-Fennicasta hankittu uusi kopiokone oli alkuun noin kolme kertaa vanhaa konetta nopeampi. Tämä johti siihen, että uusia asiakkaita alkoi virrata taloon. Rauli löysi tuttavapiiristään asentajan, jonka kanssa nopeus saatiin säädettyä ensin 7-8 metriin minuutissa ja lopulta jopa 10,5 metriin. Kopiolaitoksen tuotantokapasiteettiin tällä virittelyllä oli merkittävä vaikutus. Nyt oltiin valmiita ottamaan vastaan taas uusia asiakkaita, kuten Ilmarisen valtavan pienteollisuustalon (Elimäenkatu 26) kopiotyöt, Arkkitehtitoimisto Aholan kautta.

Uutta kotia vastapäätä sijaitsi sopivasti Elannon omistama liiketila, entinen maitokauppa, josta pienen pohdinnan jälkeen Veikko ja Rauli tekivät tiloista tarjouksen, 360 markkaa kuukaudessa ja saivat omat, erilliset tilat kopiolaitokselle. Tässä kohtaa myös nuori Rauli ilmoitti isälleen halunsa jatkaa yritystä ja tämä vaikutti merkittävästi yrityksen tulevaisuuteen.

Pian Elannon toinen myymälä seinän takaa lopetti ja Niinit pystyivät taas laajentamaan tuotantoaan. Kopiolaitoksen käytössä oli jo 140 m² toimitilaa, eikä kopiointia tarvinnut tehdä enää kotoa käsin.

Lähettiautot
Jana
70-luku

Niini kasvoi öljykriisin nakertamassa Suomessa

70-luvulla Suomessa vallitsi ns. Kekkosen aika ja YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Suomi nousi hetkeksi maailman huomion keskipisteeseen, kun Helsingin Finlandia-talossa järjestettiin 1975 ETYK-kokous. Öljykriisi nakersi ihmisten luottamusta talouteen. Ympäristöliike nosti päätään Suomessakin.

Rauli siirtyi yrityksen johtoon vuonna 1974. Raulin kiinnostus koneisiin toi mukanaan suuren harppauksen yrityksen tuottavuuteen. Veikko ja Rauli päättivät mm.  investoida ensimmäisten joukossa Wulffin uuteen teknologiaan perustuvaan taittokoneeseen.  70-luvulla aloitettiin myöskin painoliiketoiminta eli hankittiin Niinille ensimmäinen offset-painokone. Ensimmäinen Xerox ostettiin Niinille vuonna 1978, jolloin aloitettiin myös firman mittava markkinointi. Omalla koneella painettiin lähiympäristöön jaettavia mainoslehtisiä. Yleismainonnan aloittaminen oli Niinien yrityksen lähtölaukaus graafiselle alalle. Tuottavuutta paransi 70-luvun puolessavälissä myös lähettiautojen uudet ULA-puhelimet. ULA-puhelimien avulla pystyttiin viestittelemään liikenteessä olevien lähettien kanssa ja minimoimaan turhat ajot kopiolaitokselle.

Vuonna 1975 Rakennusinsinööritoimisto Malmberg sai ison suunnittelutyön: Varkauden paperitehtaat. Niini oli työskennellyt Malmbergin kanssa jo vuosia. Niini oli ainoa kopiolaitos, joka teki edelleen töitä lauantaisin ja myöhään iltaisin. Asiakas tuli paikan päälle varmistamaan Niinien kapasiteetin ja koneiden nopeuden laskutikulla ja oli tyytyväinen näkemäänsä. Varkauden toimitukset keksittiin hoitaa postin ja linja-autojen sijaan rautateiden kotiinkantona. Kopiotyöt pistettiin illalla junaan ja piirustukset kannettiin jo heti aamulla suoraan työmaalle. Asiakas arvosti suuresti Niinin palvelukykyä.

70-luvun lopulla väkeä oli töissä Niinillä jo parikymmentä, autoja viisi ja toimipisteiden määrä kasvoi kolmeen. Tietokoneita ja sähköistä tiedonsiirtoa ei vielä ollut, joten oli tärkeää olla lähellä asiakkaita.

Jana
80-luku
80-luku

80-luvulla toimistotyö oli vielä hyvin manuaalista

Suomessa elettiin 80-luvun alussa nousukautta. Vaikka maailmalta kantautui vuosikymmenen puolessavälissä synkkiä talouden hiipumisen merkkejä, Suomessa meni vielä hyvin vapautuneen ulkomaisen luotonhakemisen ansiosta. Näihin aikoihin alkoi tietokoneiden ja elektroniikan nousu korvalappustereoista kannettaviin puhelimiin, mutta Suomessa toimistotyö oli edelleen hyvin manuaalista. Tietokoneita ei juurikaan ollut, eli työt piirrettiin pitkälti käsin ja kirjoitettiin kirjoituskoneella. Lähetit suhasivat paikasta toiseen: työt noudettiin ja palautettiin. Asiakkaat halusivat pienempiä rakennuspiirustuksia kopiokulujen pienentämiseksi, joten Niinit päättivät investoida uuteen Xeroxiin, jolla pystyttiin pienentämään kopioita. Niini hankki ensimmäisen värikopiokoneen asiakkaiden toiveita kunnioittaen vuonna 1987. Niinin henkilöstö kasvoi myynnin myötä kovaa vauhtia. Vuosikymmenen alussa niiniläisiä oli kolmisenkymmentä ja vuonna 1986 jo 70 henkilöä.

Veikko Niini jäi perheyrityksestä eläkkeelle 63-vuotiaana vuonna 1984. Rauli oli siirtynyti sisarusparvesta yrityksen johtoon jo vuonna 1974.  Siskoista myös Tarja, Pirkko ja Christiina työskentelivät perheen yrityksessä. Eila oli jäänyt eläkkeelle jo vähän aiemmin, 57-vuotiaana.

80-luku
Jana
90-luku

Tietotekniikka muutti yritysten toimintatapoja

Pankkien höveli luotonanto yksityishenkilöille ja yrityksille johti kiinteistö- ja pörssikuplaan. Suomen kasinotalous sai äkillisen lopun vuosikymmenen vaihteessa Neuvostoliiton kaupan romahtaessa. Pankkikriisit ja lama jatkuivat Suomessa vuosia. Myös Niini joutui sopeuttamaan toimintaansa ja supistamaan henkilöstömäärää. Fiksun johtamisen ansiosta Niinillä ei juuri ollut velkaa, eikä etenkään valuuttalainoja, joten tästäkin ajasta selvittiin hyvin.

Teknologia kehittyi nopeaa vauhtia. Tietokoneet, internet ja matkapuhelimet yleistyivät. Niinillä värikopiot pystyttiin nyt tulostamaan suoraan tiedostoista ja ensimmäinen Cad-konekin oli hankittu jo edellisen vuosikymmenen lopussa. Värikopioiden kysyntä alkoi kasvaa; kaikki haluttiin yhtäkkiä väreissä. Niini investoi Canonin moderniin laserkoneeseen ja RIP-koneeseen.

Henkilökunnalta vaadittiin yhä monipuolisempaa osaamista. Tietotekniikka muutti alan toimintamalleja: tiedostoja alettiin siirtää sähköisesti ja lerpuista päästiin vihdoin eroon. Aiempi käsityövaltainen kopiointi ja painotyö muuttuivat tietotekniikkapainotteiseksi asiakaspalvelutyöksi.

Asiakkaiden toiveiden kuuntelusta käynnistyi myös Niinien perheyrityksen tarinan seuraava vaihe. Viro itsenäistyi uudestaan Neuvostoliiton hajottua ja maassa alkoi rakennusbuumi, joka toi maahan myös suomalaisia rakennuttajia. Kopiolaitosten taso oli maassa heikolla tasolla, joten suomalaiset rakennuttajat kaipasivat rinnalleen suomalaista kumppania. Kopio Niiniä houkuteltiin usean vuoden ajan pistämään pystyyn omaa toimipistettä Viroon. Vuonna 1998 Rauli ja Arto lähtivätkin haastattelemaan virolaisia yrityksiä. Tältä reissulta löytyikin uusi kumppani: uusi osakkuusyritys Koopia Niini & Rauam sai Suomesta uudet koneet ja yhteinen toiminta käynnistyi joulukuussa. Asiakkailta tuli paljon kiitosta siitä miten nopeasti yritys saatiin käyntiin ja luotettavat toimitukset rullaamaan.

Rakennuspiirustuspuolen asiakkaat alkoivat kaivata projekteihinsa parempaa hallintaa. 90-luvun puolivälissä Kopio Niini lanseerasi projektipankin, joka helpotti asiakkaita tiedostojen hallinnassa. Ensimmäisiä tärkeitä kohteita, joissa käytettiin Niinin uutta projektipankkia, oli Sibelius-talon rakentamisprojekti Lahdessa. Projektipankin avulla tilaaminen nopeutui ja suunnittelijoiden versioiden hallinta helpottui: kaikki eri suunnittelijoiden vaiheet pystyttiin koordinoimaan tietokoneelta yhteen ja välikopiot jättämään työvaiheista pois.

Raksamainos
Raksamainos
Värikopiomainos
Jana
2000-luku
Lähettiauto

Uutta kasvua yrityskauppojen myötä

Kopio Niinin nousu yhdeksi alan merkittävimmistä tekijöistä on tapahtunut kautta vuosikymmenten luotettavuuden, osaamisen ja asiakkaiden kuuntelun myötä. 2000-lukua leimaa Niinillä yrityskauppojen kausi. Alalla oli tällöin paljon pieniä yrityksiä, joista alettiin etsiä sopivia ostokohteita. Ensimmäinen viidestätoista tehdystä kaupasta solmittiin Suomessa vuonna 2000.

Yrityksiä ostettiin Kotkasta, Turusta, Lappeenrannasta, Kouvolasta, Helsingistä ja Tampereelta ja samalla Viron osakkuusyritystä laajennettiin. Yritysostojen myötä Niini laajensi palveluvalikomaansa ja sai ennen kaikkea lisää ammattitaitoista henkilöstöä, joista on muotoutunut tämän päivän osaava joukko kopioniiniläisiä.

Lähettiauto
Jana
2010-luku

Digitalisaation ja graafisen suunnittelun kulta-aikaa

2000-luvulla alalla oli paljon ylitarjontaa. Koko ala oli murroksessa teknologian kehittyessä. Osa pienistä yrityksistä laittoi laput luukulle tai möi liiketoimintansa, kun uusiin investointeihin ei enää löytynyt kanttia. Isompienkin talojen nähtiin sulkevan ovensa.

Kopio Niinin 2010-lukua leimaavat digitalisaation tuomat muutokset, sekä yhtenäisen Kopio Niinin rakentaminen yritysostojen jälkeen. Kolmas sukupolvi on pyörittänyt yritystä vuodesta 2009, jolloin Katja Niini aloitti yrityksen toimitusjohtajana. Katjan sisar Viivi Niini tarttui puolestaan yrityksen kehitystehtäviin vuonna 2011. Perinteisten painotalon töiden lisäksi on siirrytty tarjoamaan monipuolisia digitaalisia palveluita, sekä graafista suunnittelua ja taittotyötä. Graafisen työn puoli on kasvanut Niinillä yhtä vahvaksi osaksi liiketoimintaa kuin rakennuspiirustuspuoli. Asiakkaat arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse hallita painoalan tekemistä ja termistöä, vaan voivat luottaa siihen, että Kopio Niini auttaa ja neuvoo.

2010-luvulla Kopio Niinillä on panostettu erityisesti systemaattiseen tekemiseen, sertifiointiin ja ympäristöasioihin. Verkkokauppa-palvelu on uudistettu kokonaan. Rakennuspiirtämisen puolella projektipankkia parannetaan jatkuvasti asiakastarpeiden mukaan. Asiakkaiden tarpeistahan se alun perin kehitettiinkin. Uusia digitaalisia palveluita tuodaan asiakkaiden arkea ja käyttökokemusta helpottamaan.

Grasutuotteita
Jana

2017: Suomea rakentamassa jo 60 vuotta

Kopio Niinin tarina kautta vuosikymmenten on pohjautunut asiakkaiden kuunteluun ja yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen. Olemme olleet asiakkaidemme rinnalla rakentamassa Suomea jo 60 vuotta. Nyt meitä kopioniiniläisiä on jo 130. Yhdessä tekemisen meininki leimaa myös juhlavuotta 2017.

Yrityksen arvoihin on kirjattu ilo ja hyvä meininki ja se näkyy arjessakin. Kopio Niinin väki suhtautuu intohimoisesti siihen, että asiakkaita palvellaan hyvin. Jo Eilan ja Veikon ajoista asiakkaiden tunteminen ja palvelu on ollut se punainen lanka, johon tämän perheyrityksen toiminta on nojannut. Jokainen niiniläinen on mukana kehittämässä yritystä ja lähes jokainen myös ratkomassa asiakkaiden toiveita. Tämä näkyy tuloksissa, sillä 97,2 % asiakkaista kertookin voivansa suositella Kopio Niiniä muille.

Kopio Niini on aina suhtautunut uuteen teknologiaan ja asiakkaiden arjen muutoksiin uteliaisuudella ja kekseliäisyydellä. Tuleen ei jäädä makaamaan, vaan toimintaa ja teknologiaa uudistetaan koko ajan, uusin keinoin. Tänä päivänä hyödynnämme mm. Lean-oppeja ja palvelumuotoilua. Tavoitteenamme on koko ajan kehittää ja uudistaa asiakkaita hyödyttäviä palveluja. Asiakkaat ovat kautta aikojen toivoneet joustavuutta, toimitusvarmuutta, asiantuntijuutta ja hyvää palvelua. Näihin toiveisiin Kopio Niini on aina vastannut ja vastaa jatkossakin pitkän perheyrityksen historian uutta tarinaa kirjoittaen.

Tule kehittämään kanssamme tulevaisuuden KopioNiiniä

Kehitämme palveluitamme jatkuvasti asiakkailtamme saadun palautteen pohjalta. Haluamme kehittää kanssasi. Yhdessä.